Ravintola aloitti vuonna 2011 nimellä K17 Kitchen Cocktail. Nimi oli samalla idealla kuin A21:nkin (Annankatu 21, Kalevankatu 17) mutta nimet muutettiin A21 Coctail Bar ja A21 Dining -nimille- Näin nimet yhdistävät ravintolat toisiinsa.
Syksyn pimeydessä oli mukava saapua tähän ravintolaan. Sisustuksessa hallitsee valkonen väri, kuitenkaan loistamatta liikaa. Pienen salin keskellä on myös houkuttelevasti "samppanjapöytä" tuoden myös lisäväriä saliin. Tarjoiluhenkilöstö on mukavan rentoa, ja ravintoloitsija Timo Siitonen varsin usein oli itse kertomassa ruoista.
Meille oli tarjolla on metsäkävely.
Alkudrinkkinä kuohuviiniä kuusenkerkkägranitén kera
Keittiön tervehdys
koivikko - koivujen keskellä
Alkupalaksi nautimme savuista kotijuustoa, koivun makua sekä mustaa fenkolipyrettä.
Tätä annosta söikin jo silmillään. Maku ei myöskään hävinnyt lainkaan ulkonäölle; raikas aloitus, ja maut olivat hyvin tasapainossa.
Tarjoilija varoitti jo heti alkuunsa, että coctaileja ei kannata maistaa erikseen, vaan ne ovat suunnnitelut tukemaan ruoka-annoksen makuja. Arvatkaapa vain, tottelimmeko. Tarjoilija oli kuitenkin oikeassa: yksinään tämä juoma maistui lähinnä kurkkuvedeltä, mutta alkupalan kanssa nautittuna juoma ja ruoka tukivat hyvin toisinaan.
Toisena alkupalana oli niityn yrttejä, basilika-kammomillagranité sekä pikkelöityjä metsän antimia.
Annoksessa oli mukavia raikkaita makuja, muodikkaasti molekyyligastronomian tuomia pikku kikkoja hyväksikäyttäen, kuten sieniä muruina ja yrttejä jäänä.
Paistettua puhdasta haukea, täyteläistä kaarnikkavinaigrettea sekä lehtikaalia ja juuriselleriä.
Tämä annos muutti käsitykseni hauesta. Tähän asti en ole pitänyt "rantarosvoa" kovin varteenotettavana ruokakalana, mutta tämmä annos oli kertakaikkien maukas!
Cocktail: metsälammen virkistävä omena.
Kyseesä ei todellakaan ollut mikään omenamehu, vaan raikas juoma, jossa oli mukavan raikas vivahde omenaa.
Metsäaukea - Metsän keskellä
Peuran file, täyteläinen katajanmarja ja pehmeä persiljanjuuri.
Kuvassa ei valitettavasti peuran file pääse täysin oikeuksiinsa, sillä lihan väri oli kauniin rose, paistopinnan ollessa kauniin karamellisioitunut. Maukasta, mutta yllättäen ehkä hiemankin liian suolaista...
.. ja tämän coctailin makeus tasapainotti loistavasti ruokaa ja sen suolaisuutta.
Marjalehto - Metsäinen marja-aarre
Metsän marjoja, vadelmainen tuorejuustokakku sekä basilikasorbet.
Marjat ja kinuski toimii aina! Vielä päälle basilikasorbet, joka sopi annokseen yllättävän hyvin.
Cocktail: Lehdon pehmeä vanilja
Jälkkärin perään tuli pöytään vielä pikkumakeiset: Suklaatryffelipalloja sekä marmeladia. Mukavan maukas lopetus aterialle.
Kaikkiaan ruokailu oli mahtava kokemus. Juomat ja ruoka olivat sovitettu hyvin yhteen ja tukivat toisiaan. Ilman näitä coctaileja ei makukokemus olisi ollut täydellinen. Tämä paikka on kyllä toisenkin käynnin arvoinen.
