Luomo

Ravintola Luomo kuuluu ilman muuta Helsingin ravintoloiden parhaimmistoon. Todistaahan se jo Luomon ansaitsema Michelin-tähtikin, jonka Luomo vain yhdeksän kuukautta avaamisestaan. Luomo on toukokouussa 2012 muuttanut uusiin tiloihin kauppatorin varrelle. Sijaintihan on mitä mahtavin. Ravintolan alapuolella katutasossa sijaitsee myös saman omistajan Pure Bistro, joka tarjoaa konstailematonta bistroruokaa.

Luomo on tunnettu siitä, että ruoka on innovatiivista ja modernia, maailman makuja tehtynä paikallisista raaka-aineista. Keittiömestari Jouni Toivanen on lukenut huolella Heston Blumenthalin keittokirjat: molekyyligastronomiaa, tästä minä pidän.

Vieraillessamme syyskuun lopussa ravintolassa nimikylttiä ei ole vielä saatu esille ulos. Paikka on kyllä tiedossamme, joten löydämme helposti perille. Ravintolan sisustus on yksinkertainen ja tyylikäs. Myös henkilökunnan harmaat asut antavat tyylikkään, mutta ei liian jäykän vaikutuksen. Pöytämme on ikkunan edessä, tästä on mukava katsella kauppatorin yli merimaisemaa.

Ravintolassa on tarjolla seitsemän ruokalajin menu, jonka voi "lyhentää" myös viiteen tai kolmeen ruokalajiin. Menuille on myös omat suositusviinipakettinsa, joita saa kätevästi myös puolikkaina.
Päätämme ottaa viiden ruokalajin menun. Saamme valita, mikä pääruoka sekä mikä jälkiruoka jää pois.

Emme ehdi juurikaan apertiiviämme nauttia, kun ruokaa alkaa tulemaan aika hengästyttävään tahtiin.

Makumatka alkaa ensimmäisillä alkupaloilla: Ensin mennään Ruotsiin: Helan går-cornetto: kruunutilliä, rapujääteöä, akvavit-geeliä sekä kurkkupyreetä, Seuraavaksi aasiasta siikaumami, siika on kääritty soijageeliin ja päällä merilevämajoneesia. Kolmantena Uusi Seelanti: talon briossia, kiiviä sekä macademia-pähkinäkreemiraastetta.

Toinen alkupala: Afrikasta bastiaa ja harissalla maustettua viiriäistä. Pohjoisamerikkaa edusti possuconfit ja barbeque-possunlapa. Etelä-Amerikkan makuja tarjosi kvinoa sekä palmun sydän. Molemmat "alku-alkupalat" muodostivat hauskan makukimaran. Hyviä makuyhdistelmiä, ja kiva oli kokeilla pikku haukkupaloina.

Varsinainen alkuruoka: Luomuvihanneksia kauppatorilta. alimmaisen Peltola Blue-juustoa. Kastikkeena voivinegrette. Annoksessa oli raikkaita makuja, joita juusto tuki hyvin. Kyllä maistui.

Hummeria ja ruusua:  paistettua hummeria, hummeriartar ja ruusumajoneesia.

Hummeriannoksen myötä pöytään tuotiin myös pöytäkoriste tuomaan tunnelmaa. Maljakosta nousi hummerin ja  ruusuntuoksua. Tarjoilija myös muistutti, että pöytäkoristetta ei ole tarjoitus syödä :).

Foie Burger tuotiin pöytään pahvisessa hampurilaislaatikossa. "Sinappi"ja "ketsuppi" olivat mango- ja mansikkahilloa.

väliin saatiin pieni suunpuhdistaja alinna pihasauniokreemiä ja karviaisgranitea

Pääruoka, grillipihvi. Kotimaista häränfmarmorifilettä,  kantarelleja, pottuvoita ja luuydintä. Annos tuotiin pöytään siten, että liha oli erillisellä tarjottimella kytevien katajanhavujen päällä. Kuva ei tee oikeutta annokselle, sillä liha oli erittäin herkullisen näköinen. Maku taas... lähinnä taivaallinen. Kertakaikkisen mureaa.

Pääruoan kanssa pöytään tuli myös sienileipä. Sieninä muun muassa siitake- ja mustatorvisieniä sekä kantarellejä.

Ensimmäinen jälkiruoka., mustikkamaito. Maito oli nestemäisellä typellä jäädytetty "rouhe"

Tatti ja suklaa: Tatin lakkina suklaamacaron, jalkana tattijäätelö, pohjalla tyrni-suklaamoussea sekä klorofyllillä maustettua mantelikakkua.

Annokset ilahduttivat sillä, että ne olivat hyvin tarkkaan mietittyjä, loistavia makuyhdistelmiä. Viinipaketin viinit tukivat hyvin ruokien makuja. Ruokailusta Luomossa jäi hyvä mieli monella tapaa: pidin paikan tunelmasta. hillitty, rauhallinen tunnelma, mutta ei kuitenkaan jäykkä. Ruoka oli aivan erinomaista. Ja mikäpä oli sen mukavampaa, kun katsella maisemia kauppatorin yli tummuvaan iltaan. Tänne menen ehdottomasti toistekin.